maanantai 19. marraskuuta 2012

Mikäköhän lie?

Joskus sitä vain unohtaa, mihin aihekokonaisuuteen mikäkin tehtävä liittyi. Siitä huolimatta yksi mieleenpainuvimmista töistä syyslukukaudella oli seuraavanlainen:

Valitsimme Annen tuomista ympäristötaiteeseen paneutuvista kirjoita haluamamme kuvan ja meidän tuli lähteä muuttamaan sitä ainakin kolmella eri tavalla. Valitettavasti en enää muista, kenen taiteilijan tämä alle valokuvattu työ on, mutta minua puhuttuteli sen muotokieli: pyöreys, piikikkyys (sekä ruusut että piikkilangat), kovuus, karkeus, mutta samalla sanaton kauneus.


Miten muuttaa vain valokuvassa nähtyä ympäristötaideteosta? Miten tehdä siitä oma muunneltu versio? Pää kuhisi kysymyksiä ja yllättävän nopeasti aloin nähdä vastauksia:
kova -> pehmeä
värikäs -> lähes yksivärinen
kaksiulotteinen -> kolmiulotteinen

Toteutin oman näkemykseni valitsemastani teoksesta valkoisella villalangalla ja valkoisilla kangasruusuilla kolmiuloitteiseksi, kosketeltavaksi teokseksi. Omaa silmääni se viehättää aika paljon, koska olen lähes päivittäin tekemisissä lankojen kanssa ja valkoinen on ehdoton lempivärini. Ei hullumpi tehtävänanto ja ideointisessio - tällaisesta minä pidän!



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti