Ehkä otin tehtävänannon liian kirjaimellisesti ja kävin läpi lapsuuteni valokuvia. Kuva olisi voinut yhtä hyvin olla joku muu itselle merkityksellinen kuva tai vaikka mielikuva. Toisaalta valokuva on helppo ottaa mukaan ja työskentelyn jälkeen alkuperäisen kuvan ja lopputuloksen välinen ero on nähtävissä. Se on myös helpompi selittää muille - ja itselle.
Valitsin kuvakseni lapsuuden valokuvan, jossa olen ehkä 2-3 -vuotias, leikkimässä rakennustyömaan hiekkakasassa isoveljeni kanssa. Minulla on kuvassa isoisäni tekemä puuauto ja taustalla näkyy rakennuksen pystypuita. Kuva on mustavalkoinen, joten suurin muutos on tietysti värien lisääminen.
Poistin kuvasta kaiken muun paitsi rakennuksen raameiksi pystytetyt puut ja puuauton. Kuvaan tuli rytmi pystyssä ja viistossa olevista puista ja symbolinen kohde punaisesta, yksinäisestä puuautosta. En pidä työtäni mitenkään erityisenä, en ole lopputulemaan edes kovin tyytyväinen. Ajatus työn takana on ok, mutta toteutuksen suunnitteluun olisin voinut käyttää enemmän aikaa.
 |
| Akryyli akvarellipaperille |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti