sunnuntai 5. tammikuuta 2014

PiMa 24.9.2013

Yhdessä keskustellessa syntyy mielenkiintoisia polkuja. Katsoimme Merin tekemiä teoksia ja kuuntelimme hänen kokemuksiaan yhteisöllisestä taiteen tekemisestä. Siitä lähti ryöppyämään ajatuspolku yhteisen teoksen tekemisestä. 

Työmme sai seuraavat raamit: omakuva, koko 30 x 30, tyylisuunta pointillismi. 

Pointillismi on tyylisuuntana mielenkiintoinen, jopa matemaattinen. Jokainen viiva muodostuu vieri viereen asetelluista pisteistä ja pelkillä pisteillä on myös mahdollista "piirtää". Oma toteutukseni oli hyvin kirjaimellinen. Hahmottelin omakuvani ensin lyijykynällä kanvakselle ja sen jälkeen otin ohuimman siveltimen mitä maalarinpakistani löytyi. Vain hullu valitsee muutaman karvahapsun ja lähtee tökkimään akvarellipisteitä, tuhansia akvarellipisteitä. Varsinkin kun aluksi värimaailma menee täysin pieleen ja työ on pestävä puhtaaksi ja aloitettava uudelleen.

Kyllähän tähän aikaa meni - kokeilu kokeilujen joukossa. Koin jonkinasteista sadistista mielihyvää tehdessäni näin pikkutarkkaa työtä. Lopussa olin valmis heittämään taulun jorpakkoon, mutta niin se vaan kiltisti maatuu maalauskassissani.


Yhteisölliseksi työmme muuttui siinä vaiheessa, kun jokaisen työt sommiteltiin vierekkäin lattialle. Oli todella mielenkiintoinen taidekeskustelu projektista ja jokaisen työn taustoista. Oli myös mukava jutella avoimesti siitä, mihin itse ei kykenisi - moni esimerkiksi totesi, että olisi tullut hulluksi, jos olisi pitänyt tehdä työ minun tavallani. Jep. Allekirjoitan.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti